Hyväksikäyttöä

Jos annan viidensadan euron velan anteeksi, se maksaa minulle viisisataa euroa.

Rahasta selviää aina rahalla, mutta henkisten ja tunneperäisten velkojen käsitteleminen on usein paljon vaikeampaa. Loukkaavat sanat ja teot iskeytyvät mieleen ja tunteisiin tavalla, joka tekee loukkaajasta velallisemme. Mielessä kiehuu: Hän saa vielä maksaa!

Mutta antaessani anteeksi suostunkin itse maksumieheksi. On kuin antautuisin ristille naulittavaksi ilman syytä ja suostuisin siihenkin, ettei loukkaajani edes arvostaisi jaloa tekoani, ja jopa siihenkin, että hän saattaisi vieläpä kerskua muille, kuinka sankarin lailla onnistui käyttämään minua hyväkseen.

Yhtä turhauttavaa myös olisi, että hän pysyisi ikuisesti autuaan tietämättömänä siitä, että edes oli loukannut minua, saati sitten kuinka paljon kärsimystä minulle maksoi antaa hänelle anteeksi.

Tiedämme, että Jumalan sanotaan antavan synnit anteeksi. Evankeliumi kertoo, että Hän maksoi myös täyden hinnan synneistäni: Jeesuksessa Kristuksessa Jumala tuli ihmiseksi ja suostui vapaaehtoisesti tulemaan loukatuksi ja haavoitetuksi. Hän suostui ristiinnaulittavaksi, vaikka ihmiset pilkkasivat ja ivasivat Häntä ja käyttivät Hänen avutonta asemaansa hyväkseen.

Tätä maksua käytän tänään itsekin hyväkseni.

Eräs vanhahko Kuovi pyysi sanomaan…

Hei taas Kevät; luulenpa että lakot, tulivuorenpurkaukset, kylmät ilmat ja vesisateet enteilevät meille suurenmoista alkavaa Kesää! Hiirenkorvia on jo nähty ja muuttolintuja mitä moniluikuisimmin laskemassa selkäreppunsa Viikinlahden ruovikkojen tienoilla.

Eräs vanhahko Kuovi pyysi muuten sanomaan, että jos joku sattuu kompastumaan ruskeaan, 70-luvun reikäiseen rinkkaan, se on hänen. Ja että Onni on juuri se tila, minkälaiseksi olet mielesi virittänyt. Ja kun joku, johon vain sattumalta tulit vilkaisseeksi, yllättäen hymyileekin sinulle! (Näin voi itsekin tehdä jonkun onnelliseksi tänään : )

Aamukaffet

Kukapa aamulla heräisi ilman kunnon aamukaffetta. En minä ainakaan. Mielijutut on kullakin omanlaisensa. Hulluilta päiviltä bongasin lempparikahviani (tumma mokka) kokonaisen kilon verran alle viidellä eurolla. Nytkin tätä kirjoittaessa putoaa mustaa herätesekoitetta á la izekexitty: Kolmen desin mukin pohjalle heitän pari teelusikallista sokeria. Sitten pikku ripaus kardemummaa ja kanelia, sekä ylellisenä lisänä hyppysellinen aitoa vaniljaa. Päälle sitten suodatettua ja hetkisen levännyttä kuumaa ja vahvaa mokkajuomaa, pieni hämmentäminen ja – ah, jo alkaa silmät aueta! Musta kaffe lämmittää mukavasti aamutuimaan ja pari kupillista hörpittyäni alan ihmetellä uuden päivän hyvin alkanutta meininkiä.

Kevätiloja ja aurinkoisia aamuja Sinulle lukijani!